Krossilaisten toiveissa kaikille sujuvampi liikenne

Krossin yrittäjät haluaisivat ruuhkaisen alueen liikenneongelmiin ratkaisuja. Vilkkaimmilla katuosuuksilla tulisi parantaa myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Bussi­pysäkkien lisääminenkin olisi tervetullutta.

Krossin kehitys ry:n puheenjohtaja Timo Mannonen sanoo, että nyt on aiheellista aloittaa keskustelu Krossin keskusta-alueen kehittämisestä.

– Täällä on paljon katuja, joilla ei ole minkäänlaisia kevyen liikenteen väyliä. Vilkkaimmilla kaduilla liikkuu paljon ihmisiä kävellen tai polkupyörillä. Etenkin Hallimestarinkatu ja muut Krossinkadun poikkikadut ovat hankalia paikkoja etenkin jalankulkijoille.

– Kevyen liikenteen väylien saaminen vilkkaimmille katuosuuksille parantaisi ihmisten turvallisuutta ja tekisi hyvää myös yritysten liiketoiminnalle.

Mannonen pohtii, että pelkästään bussipysäkkien lisääminen helpottaisi ihmisten liikkumista alueella. Esimerkiksi Laasmäenkadulle Krossikeskuksen viereen olisi hyvä saada pysäkit. Bussilla pitäisi päästä myös pidemmälle Raadelmaan päin, koska alue kasvaa jatkuvasti siihen suuntaan.

Autio silta hyötykäyttöön

Krossin yrittäjissä on myös pohdittu, että alueen ruuhkaisuutta voisi vähentää ottamalla käyttöön Lakimiehenkadulta moottoritien yli johtavan sillan. Tällä hetkellä sillalla ei ole mitään käyttöä. Tieyhteys voisi jatkua Lakimiehenkadulta sillan yli paloaseman risteykseen.

Yrittäjät toivovat myös, että Kaarinantien ja Laasmäenkadun erittäin ruuhkaista risteystä voitaisiin jotenkin kehittää. Esimerkiksi liikennevalojen logiikkaa ei pidetä kovinkaan toimivana.

Usein vastassa käytännön ongelmia

Kaarinan kaupungin tekninen johtaja Jyrki Haapasaari kertoo, että moottoritien yli johtavan sillan käyttöönotosta on olemassa alustava suunnitelma. Sillan ja paloaseman risteyksen välinen maa-alue on kuitenkin yksityisen omistuksessa, joten uutta katuyhteyttä tuskin lähdetään pelkän läpikulun lähtökohdista tekemään. Katuyhteyden varrelle olisi löydettävä yhdessä maanomistajien kanssa muutakin mielekästä käyttöä.

Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Hallimestarinkadulle Haapasaari toteaa, että se voisi olla mahdollista katualuevarauksen puitteissa. Monille muille Krossin vanhoille kapeille kaduille se on melko mahdotonta, koska tontit ovat yksityisten omistuksessa, eikä kevytväylille ole katualuevarauksia kaavoissa.

– Jos Kaarinan omille linjoille tarvitaan uusia bussipysäkkejä, kyse on melko pienistä muutoksista ja niihin kaupunki suhtautuu kyllä myönteisesti. Paikkojen löytäminen Laasmäenkadun pysäkeille saattaa kuitenkin olla hankalaa, koska lyhyellä ja ajoittain kovin ruuhkaisella katuosuudella on runsaasti myös kiinteistöliittymiä, jolloin vapaata kadunvartta pysäkeille on vähän.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Timo Mannonen toteaa, että 1980-luvulla rakennettu Hallimestarinkatu on vaarallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille..

Auvaisbergin sillan vaikutuksia odotellaan

Kaarinantie on ajoittain varsin ruuhkainen Krossin keskustan kohdalla. Kun Kuusistonsalmen ylittävä Auvaisbergin silta valmistuu vajaan parin vuoden kuluttua, se luonnollisesti vaikuttaa Kaarinantien liikennemääriin. Sillan valmistuttua moottoritien eteläpuolinen osuus Kaarinantiestä myös siirtyy valtiolta Kaarinan kaupungille.

– Kukaan ei tässä vaiheessa tarkkaan tiedä, miten Kaarinantien liikennemäärät muuttuvat sillan valmistuttua. Kaupungilla ei ole kuitenkaan mitään suunnitelmia Kaarinantien muutoksista Krossin kohdalla, Haapasaari toteaa.

Krossin alueen kehittäminen jatkuu kuitenkin itään Raadelman suuntaan ja moottoritien pohjoispuolelle, mistä kaupunki on ostanut runsaasti maata. 

Tulevaisuudessa kaupunki saattaa rakentaa uusia tieyhteyksiä Krossiin. Niitä voisivat olla esimerkiksi suora yhteys Krossinkaarelta Lakarintielle ja moottoritien kumpaakin puolta Raadelmaan kulkevat tiet. 

Tällä hetkellä kaupunki on selvittämässä, olisiko mahdollista saada Krossinkadun päädystä uusi liittymä moottoritielle.

Teksti: Jari Malm

YKSI UUSIMMISTA AUTOKORJAAMOISTA on Kaarinan Varaosa Oy:n oma korjaamo Pikahuolto Kaarina, joka aloitti toimintansa runsas vuosi sitten.

– Meillä oli yhtiökumppanini Tomi Salmisen kanssa unelma, että perustaisimme oman korjaamon varaosaliikkeemme yhteyteen, Oskari Heino kertoo.

– Korjaamo osoittautui heti tosi hyväksi ratkaisuksi. Asiakkaita alkoi olla heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Pikahuolto Kaarina tekee nimensä mukaisesti esimerkiksi pieniä korjaustöitä ja öljynvaihtoja jopa ilman ajanvarausta. Valttina on, että tarvittavat varaosat saadaan nopeasti omasta varaosaliikkeestä.

– Teemme myös kaikkia tavanomaisia autojen huoltotöitä, jarrujen ja alustan korjauksia sekä jonkin verran moottoreiden korjauksia. Teemme myös merkinnät sähköiseen huoltokirjaan ja hoidamme auton katsastuksen asiakkaan puolesta, Heino luettelee.

Krossin ensimmäinen katsastusasema avasi ovensa jo 1980-luvulla

A-Katsastuksen toimipiste on yksi alueen vanhimmista yrityksistä, jonka ympärille Krossin yrityskeskittymä on kasvanut. Asema perustettiin Hallimestarinkadulle jo vuonna 1987, kun seudun ainoa katsastusasema Turussa oli käynyt ahtaaksi. 

– Nyt asemia on kymmeniä ja katsastusaikojen välit ovat pidentyneet. Se tekee kilpailusta kovaa kaikille, toimipisteen esihenkilö Kari Martin­antti kertoo.

– Meidän valttejamme ovat hyvä sijainti sekä ystävällinen ja asiantunteva palvelu. Aseman kaikilla katsastajilla on myös koulutus sähköautojen katsastuksiin.

Martinantin lisäksi asemalla on kolme katsastajaa, jotka katsastavat henkilö- ja pakettiautojen lisäksi myös raskasta kalustoa. Katsastuksia on noin 5 500 vuosittain,

A-katsastuksella on suomalaisesta palvelusta kertova Avainlippu-tunnus ja yritys on osa kotimaista Tradeka-konsernia.

Lähes kaikkea autohuolloista rengastöihin

Autokorjaamo TM Autopiste on toiminut Krossissa vuodesta 2018 alkaen, ja nykyiset toimitilat ovat Lakimiehenkadun varressa. Yritys huoltaa ja korjaa kaikkia automerkkejä.

– Teemme alusta- ja ohjauslaitekorjaukset, jarrutyöt, jakopään hihnojen ja ketjujen vaihdot, kytkin- ja vaihteistoremontit. Huollot ja jakohihnojen vaihdot työllistävät meitä eniten, yrittäjä Qutaiba Radhi kuvailee korjaamonsa toimintaa.

Kaksi henkeä työllistävä TM Autopiste tekee myös rengastöitä ja myy renkaita sekä ylläpitää rengashotellia. Radhi kertoo, että rengaspalvelu on varsin merkittävä osa yrityksen toimintaa etenkin sesonkiaikoina. 

Rakennusyhtiö Peab rakentaa Krossiin uutta paloasemaa, jonka pitäisi valmistua vajaan vuoden kuluttua.

KROSSIN UUSI PALOASEMA sijoittuu Kaarinantien ja Krossinkaaren kulmaukseen aivan Turku–Helsinki-moottoritien tuntumaan. Palo­asemarakennuksen kerrosala on runsaat 3 500 neliömetriä. Tontille tulevat myös pääkeskusrakennus, autokatos ja varastorakennus. Tarkempaa tietoa ei ole tarjolla, koska hanke on toiminnallisuuden osalta salainen.

Tiedossa on kuitenkin, että Kaarinan paloaseman henkilöstö ja kalusto siirtyvät Krossiin. Myös Kuusiston VPK muuttaa sinne keskustan paloasemalta.

Krossin paloaseman rakennuttajana toimii Kaarinan kaupunki, joka vuokraa aseman 20 vuodeksi pelastuspalveluista vastaavalle Varsinais­-Suomen hyvinvointialueelle Varhalle.

Rakennushankkeen urakkasumma on 11 miljoonaa euroa. Rakentaminen etenee tällä hetkellä aikataulussaan.

Oikea aika ja paikka uudelle asemalle

Pelastuspäällikkö Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta pitää uutta paloasemaa varsin tervetulleena. Myös sijainti miellyttää Viljasta.

– Nykyisen kiinteistön tilat ovat elinkaarensa päässä, ja sen vuoksi näitä uusia tiloja tarvitaan.

– Krossin asema tulee nyt vilkkaiden pääväylien varrelle. Tavoitetilana onkin aina, että aseman pitää sijoittua sellaiselle alueelle, josta pääsee nopeasti asiakkaan luo, kun on hätä. Silloin olemme myös lainsäätäjän tavoitteessa.

Viljasen mukaan paloaseman siirrolla Krossiin on vain vähäiset vaikutukset kaarinalaisten elämään.

– Vaikka asuisi Kaarinan nykyisen paloaseman välittömässä läheisyydessä, paloauto ei kuitenkaan tulee uudelta asemaltakaan kovin kaukaa.

Pientä viivettä Kaarinantien ruuhkista

Moni ehkä miettii, että Kaarinantien ajoittaiset ruuhkat saattavat jarruttaa hälytysajoneuvojen kulkua.

–  Ruuhkat toki hiukan hidastavat avun saamista, mutta viiveet eivät ole kovin pitkiä. 

Pääsääntöisesti suomalaiset antavat varsin hyvin tilaa hälytysajoneuvoille, oli sitten kysymys pelastuslaitoksen, ensihoidon tai poliisin ajoneuvosta, Viljanen arvioi. 

Hän lisää, että olemassa on toki teknisiä järjestelmiä, joilla saadaan aikaan esimerkiksi valo-ohjauksia. Niitä on mahdollista ottaa käyttöön, jos ruuhkista tulee merkittävää haittaa hälytysajoneuvojen kululle. 

– Järjestelmien tarve katsotaan aina tapauskohtaisesti. Aloite siihen voi tulla meiltä, mutta yhtä hyvin muilta viranomaisilta.

Syyskuun lopulla tulleiden uutisten mukaan pitkään vireillä ollut Paraistenväylän rakentaminen saa rahoituksen. Valmistuessaan muutaman vuoden kuluttua se vähentää huomattavasti Kaarinantien ruuhkia.

Teksti: Jari Malm