Krossilaisten toiveissa kaikille sujuvampi liikenne

Krossin yrittäjät haluaisivat ruuhkaisen alueen liikenneongelmiin ratkaisuja. Vilkkaimmilla katuosuuksilla tulisi parantaa myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Bussi­pysäkkien lisääminenkin olisi tervetullutta.

Krossin kehitys ry:n puheenjohtaja Timo Mannonen sanoo, että nyt on aiheellista aloittaa keskustelu Krossin keskusta-alueen kehittämisestä.

– Täällä on paljon katuja, joilla ei ole minkäänlaisia kevyen liikenteen väyliä. Vilkkaimmilla kaduilla liikkuu paljon ihmisiä kävellen tai polkupyörillä. Etenkin Hallimestarinkatu ja muut Krossinkadun poikkikadut ovat hankalia paikkoja etenkin jalankulkijoille.

– Kevyen liikenteen väylien saaminen vilkkaimmille katuosuuksille parantaisi ihmisten turvallisuutta ja tekisi hyvää myös yritysten liiketoiminnalle.

Mannonen pohtii, että pelkästään bussipysäkkien lisääminen helpottaisi ihmisten liikkumista alueella. Esimerkiksi Laasmäenkadulle Krossikeskuksen viereen olisi hyvä saada pysäkit. Bussilla pitäisi päästä myös pidemmälle Raadelmaan päin, koska alue kasvaa jatkuvasti siihen suuntaan.

Autio silta hyötykäyttöön

Krossin yrittäjissä on myös pohdittu, että alueen ruuhkaisuutta voisi vähentää ottamalla käyttöön Lakimiehenkadulta moottoritien yli johtavan sillan. Tällä hetkellä sillalla ei ole mitään käyttöä. Tieyhteys voisi jatkua Lakimiehenkadulta sillan yli paloaseman risteykseen.

Yrittäjät toivovat myös, että Kaarinantien ja Laasmäenkadun erittäin ruuhkaista risteystä voitaisiin jotenkin kehittää. Esimerkiksi liikennevalojen logiikkaa ei pidetä kovinkaan toimivana.

Usein vastassa käytännön ongelmia

Kaarinan kaupungin tekninen johtaja Jyrki Haapasaari kertoo, että moottoritien yli johtavan sillan käyttöönotosta on olemassa alustava suunnitelma. Sillan ja paloaseman risteyksen välinen maa-alue on kuitenkin yksityisen omistuksessa, joten uutta katuyhteyttä tuskin lähdetään pelkän läpikulun lähtökohdista tekemään. Katuyhteyden varrelle olisi löydettävä yhdessä maanomistajien kanssa muutakin mielekästä käyttöä.

Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Hallimestarinkadulle Haapasaari toteaa, että se voisi olla mahdollista katualuevarauksen puitteissa. Monille muille Krossin vanhoille kapeille kaduille se on melko mahdotonta, koska tontit ovat yksityisten omistuksessa, eikä kevytväylille ole katualuevarauksia kaavoissa.

– Jos Kaarinan omille linjoille tarvitaan uusia bussipysäkkejä, kyse on melko pienistä muutoksista ja niihin kaupunki suhtautuu kyllä myönteisesti. Paikkojen löytäminen Laasmäenkadun pysäkeille saattaa kuitenkin olla hankalaa, koska lyhyellä ja ajoittain kovin ruuhkaisella katuosuudella on runsaasti myös kiinteistöliittymiä, jolloin vapaata kadunvartta pysäkeille on vähän.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Timo Mannonen toteaa, että 1980-luvulla rakennettu Hallimestarinkatu on vaarallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille..

Auvaisbergin sillan vaikutuksia odotellaan

Kaarinantie on ajoittain varsin ruuhkainen Krossin keskustan kohdalla. Kun Kuusistonsalmen ylittävä Auvaisbergin silta valmistuu vajaan parin vuoden kuluttua, se luonnollisesti vaikuttaa Kaarinantien liikennemääriin. Sillan valmistuttua moottoritien eteläpuolinen osuus Kaarinantiestä myös siirtyy valtiolta Kaarinan kaupungille.

– Kukaan ei tässä vaiheessa tarkkaan tiedä, miten Kaarinantien liikennemäärät muuttuvat sillan valmistuttua. Kaupungilla ei ole kuitenkaan mitään suunnitelmia Kaarinantien muutoksista Krossin kohdalla, Haapasaari toteaa.

Krossin alueen kehittäminen jatkuu kuitenkin itään Raadelman suuntaan ja moottoritien pohjoispuolelle, mistä kaupunki on ostanut runsaasti maata. 

Tulevaisuudessa kaupunki saattaa rakentaa uusia tieyhteyksiä Krossiin. Niitä voisivat olla esimerkiksi suora yhteys Krossinkaarelta Lakarintielle ja moottoritien kumpaakin puolta Raadelmaan kulkevat tiet. 

Tällä hetkellä kaupunki on selvittämässä, olisiko mahdollista saada Krossinkadun päädystä uusi liittymä moottoritielle.

Teksti: Jari Malm

Kaupungin elinvoimajohtaja ja Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kari Saarinen kertoo, että runsas vuosi sitten alkanut tiivis yhteistyö kaupungin työvoimapalvelujen kanssa on ollut varsin hedelmällistä. 

– Monet yritykset ovat löytäneet osaavia työntekijöitä, kun ne ovat ilmoittaneet avoimista työpaikoista meille, ja työvoimapalveluissa on etsitty sopivia ehdokkaita työnhakijoiden joukosta.

– Kaikki työnantajat eivät aina halua kertoa vapaista työpaikoistaan julkisesti, koska hakemuksia saattaa tulla jopa useita satoja. Se taas johtuu osaltaan siitä, että työttömillä työnhakijoilla on velvoite hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa, Saarinen pohtii.

Perusteellista neuvontaa vasta-alkajille

Kaarinan Kehityksen keskeistä toimintaa on myös yrittäjiksi aikovien ihmisten opastaminen. Yritysasiamies Ritva Lindström laskee, että kaupunkiin perustettiin viime vuonna peräti 235 uutta yritystä.

– Autamme kaikissa yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja neuvomme, millaisia rahoitus- ja tukimuotoja yritykset voivat hakea. Esimerkiksi aloittaville yrittäjille tarkoitettua starttirahaa Kaarinassa on riittänyt hyvin.

– Tänä vuonna kartoitamme myös uusia rahoitusmahdollisuuksia yrityksille ja alamme etsiä mahdollisia sijoittajia kaupungissa toimiville kasvuyrityksille, Lindström lisää.

Mahdollisuuksia uusille tapahtumille

Kaarinan Kehitys aikoo lisätä kaupungin markkinointia ja tiivistää yhteistyötä yrittäjien kanssa entisestään.

– Esimerkiksi tänä vuonna järjestämme Kaarinan kaupungin, Kaarinan Yrittäjien ja Krossin kehityksen kanssa joulunavaus- ja joulumarkkinatapahtumat, joihin liittyy myös liikkeiden näyteikkunakilpailu, toimistosihteeri Maria Haapanen kertoo. Oman toimensa ohella Haapanen toimii myös Krossin kehitys ry:n sihteerinä.

– Luonnollisesti jatkamme vuosittain pidettäviä Rekrymessuja, jotka ovat saaneet yrityksiltä todella hyvän vastaanoton. Niitä olemme järjestäneet yhteistyössä Kaarinan, Kemiönsaaren, Paimion, Paraisten ja Sauvon kanssa.

Saarinen, Lindström ja Haapanen toivovat, että yrittäjät antaisivat palautetta Kaarinan kehityksen toiminnasta tai esittäisivät toiveitaan yhteistyön kehittämisestä. Mahdollisuuksia on paljon. Esimerkiksi yksittäisissä yrityksissä voitaisiin järjestää tapahtumia, jossa työnhakijat voivat tutustua yritysten toimintaan ja yrittäjät työnhakijoihin.

Keskitys Elinvoima- ja työllisyyspalvelukeskukseen

Kaarinan Kehityksen ja työvoimapalvelujen yhteistyö tiivistyi runsas vuosi sitten, kun molemmat alkoivat toimia saman katon alla uudessa Elinvoima- ja työllisyyspalvelukeskuksessa.

Keskuksen perustaminen sai alkunsa, kun valtio lakkautti TE-­toimistot ja siirsi työllisyyspalvelut kuntien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta alkaen.

Siinä vaiheessa myös aloittavien yrittäjien neuvonta ja liiketoiminnan kehittämispalvelut siirtyivät Business Turulta Kaarinan Kehitykselle.

Samassa yhteydessä Kaarina pestasi myös elinvoimajohtajan, joka vastaa kaupungin elinkeino-, kotoutumis- ja työllisyyspalveluista. Elinvoimajohtaja hoitaa myös Kaarinan Kehityksen toimitus­johtajan tehtävät.

Teksti: Jari Malm

Kaarinan kaupunki on kaavoittamassa noin 20 hehtaarin kokoista aurinkovoimalaa Lakarin entiselle kaatopaikalle. Voimala-alueen reunamille jää näköesteeksi metsää, jossa on myös merkittäviä luontoarvoja.

Suunnittelualueella on edelleen voimassa kaatopaikan asemakaava, jonka tilalle laaditaan nyt uusi kaava.

– Aurinkovoimalalle tuleva alue on noin 22 hehtaaria, mutta kaavoitettava alue kokonaisuudessaan on peräti 50 hehtaaria, koska se sisältää myös voimala-aluetta ympäröivän metsän, kaavasuunnittelija Jani Laasanen kuvailee.

– Alueelle on jo tehty luontoselvitys. Metsässä on muun muassa liito-oravia ja alueella kulkee myös Värioja, joka on kaatopaikan kohdalla vesilailla suojattu suojelukohde.

Laasanen lisää, että varsinaisen kaatopaikan alueella ei ole puustoa eikä suojeltavaa kasvillisuutta. Kaatopaikan ympärille jäävässä metsässä sen sijaan on paljon vanhaa puustoa.

Valtio osallistui hankkeeseen

Entisen kaatopaikan muuttaminen aurinkovoimalaksi lukeutuu vihreän siirtymän investointihankkeisiin. Sen vuoksi Kaarina sai hankkeen selvitysvaihetta varten ympäristöministeriöltä 80 000 euron avustuksen. Valtio maksoi 70 prosenttia kustannuksista ja Kaarinan kontolle jäi 30 prosenttia. Sitowise Oy teki luontoselvityksen, kaavaan liittyvät selvitykset ja laati asemakaavaluonnoksen.

– Lokakuun alussa kaavaluonnos eteni lautakuntakäsittelyyn. Todennäköisesti asemakaava on kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä ensi vuoden kesällä tai syksyllä. Edessä on vielä myös voimalan rakentajan ja operaattorin etsiminen, Laasanen toteaa.

Voimala tuo myönteistä julkisuutta 

Kaupungin hyötyjä aurinkovoimalasta ovat alueesta maksettava kiinteistövero ja vihreän hankkeen tuoma myönteinen julkisuus. Mahdollista on, että Krossin alueen yritykset pääsevät tulevaisuudessa hyödyntämään voimalan tuottamaa päästötöntä sähköä.

– On myös todella harvinaista, että näin keskeltä taajama-aluetta löytyy näin laajaa tilaa, missä voidaan tuottaa puhdasta energiaa, Laasanen kiteyttää.

Kaavasuunnittelija Jani Laasanen toteaa, että aurinkovoimalan lisäksi Krossin alueelle kaavoitetaan lähivuosina uusia yritystontteja ja teitä.

Krossi tarvitsee uusia tieyhteyksiä

Kaarina alkaa ensi vuonna suunnitella uusia tieyhteyksiä Krossiin, koska kaupunki on hankkinut runsaasti tonttimaata moottoritien molemmilta puolilta. Tavoitteena on kasvattaa Krossin aluetta edelleen Raadelman suuntaan.

– Kaarinantien ja Krossinkadun risteys on jo nyt hyvin ruuhkainen aika ajoin. Muun muassa sen vuoksi tarvittaisiin uusia tieyhteyksiä, Laasanen toteaa.

– Pohdinnassa on ollut esimerkiksi suora yhteys Krossinkaarelta Lakarintielle. Yhtenä liikenneratkaisuna voisi olla moottoritien kumpaakin puolta Raadelmaan kulkevat tiet.

Laasanen jatkaa, että Krossinkadun päätyyn on myös hahmoteltu uutta liittymää moottoritielle. Uusien tieyhteyksien toteutuksista ei kuitenkaan ole tehty vielä mitään päätöksiä. 

Teksti: Jari Malm

Hesburgerin tehdas on kasvanut kasvamistaan vuosien kuluessa. ­Sieltä lähtee tuotteita ravintoloihin ja kauppoihin jopa kymmenen ­täys­perävaunuyhdistelmän verran päivässä.

.Tehtaanjohtaja Iiro Salmela laskee, että tehtaan ja keskusvaraston nykyiset tilat ovat jo noin 10 000 neliömetriä ja tilavuutta niissä on miljoona kuutiometriä.

– Tehdas sai alkunsa, kun Eineskeittiö ja varasto perustettiin tänne Krossiin 1970-luvun puolivälissä, kun Turusta ei saatu sopivaa tonttia. Niiden yhteyteen rakennettiin myös yrityksen perustajien Heikki ja Kirsti Salmelan oma asunto.

– Vuosikymmenten mittaan laajennuksia on tehty kymmeniä. Nyt suunnitelmissa on taas parikin uutta laajennusta, joilla haluamme selkeyttää toimintaa, parantaa työturvallisuutta ja kehittää teknologiaa.

Kaarinan tehtaan omaan tuotantoon kuuluvat salaattien pesu ja leikkaus, omien sinappien, ketsuppien, majoneesien ja muiden kastikkeiden valmistus sekä vegepihvien tuotanto. Sämpylät ja lihatuotteet tulevat keskusvarastoon suomalaisilta alihankkijoilta.

– Aloitimme vegepihvien valmistuksen vuonna 2019, ja kasvistuotteiden osuus tuotannostamme on ollut sen jälkeen selvässä kasvussa. Esimerkiksi vegekerroshampurilainen on jo varsin suosittu tuote, Salmela kertoo.

Hesburger on asettanut tavoitteekseen, että puolet kaikista yrityksen tuotteista olisi kasvipohjaisia vuoteen 2030 mennessä.

Iiro Salmela kertoo, että suunnitelmissa on laajentaa Kaarinan tehdasta useilla tuhansilla neliöillä lähitulevaisuudessa.

Kylmästä lämpöä ja auringosta sähköä

Hesburgerin Kaarinan tehtaassa on hyödynnetty monia innovaatioita, joihin liittyy taloudellisten näkökulmien lisäksi myös ympäristöystävällisyys.

– Meillä on muun muassa CO₂-­laitos, jonka avulla kylmä muunnetaan pesuvesien lämmöksi sekä uusi jätevesilaitos. Lisäksi meillä on 300 kilowatin aurinkovoimala, jonka koko on tarkoitus vielä tuplata, Salmela luettelee.

– Keräämme myös ravintoloista käytetyt paistinrasvat ja toimitamme ne edelleen jalostettaviksi polttoainekäyttöön.

Hesburger on Heikki ja Kirsti Salmelan perustama yli 50-vuotias perheyritys, jonka johdossa työskentelee jo kolme sukupolvea. Ketjuun kuuluu lähes 500 ravintolaa yhdeksässä maassa. Hieman yli puolet ravintoloista on Suomessa. Yritys työllistää kotimaassa noin 6 000 ihmistä ja ulkomailla runsaat 3 100.

Suurin osa tuotteista lähtee kotimaahan

Kaarinan tehtaassa ja keskusvarastolla työskentelee noin sata ihmistä. Suurin osa sieltä lähtevistä tuotteista menee kotimaan Hesburger-ravintoloihin, mutta esimerkiksi sinappien ja ketsuppien pienpakkauksia ja vegetuotteita viedään myös ulkomaille.

– Meillä on Kaarinan lisäksi logistiikkakeskuksia myös Virossa, Liettuassa, Bulgariassa ja Ukrainassa, Salmela täsmentää.

Kaarinan keskusvarastosta lähtevien tuotteiden määrä on suuri. Päivässä autoihin lastataan 300–500 kuormalavaa. Suuria tuotantomääriä kuvaa sekin, että yhden työvuoron aikana tehdas valmistaa jopa 4 000 litraa majoneesia.

Teksti: Jari Malm

Niko Lohisto kerää tuotteita kuormalavalle, joita lähtee keskusvarastosta satoja päivässä.

EU:n kertakäyttömuovidirektiivi edellyttää, että kalastusvälineiden tuottajien ja maahantuojien tulee järjestää jätehuolto markkinoille saattamillensa muovia sisältäville kalastusvälineille.

Muovista valmistetut vanhat tai rikkinäiset kalaverkot voi tuoda keräykseen kalastus- ja metsästysliike Ruodon Krossin myymälään Krossi-keskukseen, osoitteeseen Laasmäenkatu 6.

Keräysastia löytyy myymälän sisältä. Verkkojen on oltava kuivia ja puhtaita. Ruodon yhteisyökumppani huolehtii verkkojen jatkokäsittelystä.

Keräys on tärkeää, sillä kalastusvälineet ovat merkittävimpiä merten muoviroskan lähteitä. 

Kuva: Keräyksen tavoite on ehkäistä haitallisen muovin päätymistä vesistöihin.

Kuusakoski Recycling ja kaarinalainen Sulkapalloseura Clear järjestävät Krossissa metalliromun keräyksen, jolla tuetaan seuran toimintaa. 

Keräyslavalle voi tuoda lähes kaikkea kotitalouksien tai yritysten tavanomaista metalliromua eli vaikkapa polkupyöriä, kiukaita tai metallisia kukkapurkkeja. Lavalle ei kuitenkaan saa tuoda vaarallisen jätteen keräykseen kuuluvia kaasupulloja tai ongelmajätteitä eikä SER-jätteeseen kuuluvia elek­troniikkalaitteita, jääkaappeja tai pakastimia.

Keräyslava on MacGregorin ­pysäköintialueella Krossissa ­(Hallimestarinkatu 6) ­pe 17.10. ­– pe 31.10.2025

Kuva: Kuusakosken sininen metallinkeräyslava ottaa romua vastaan Krossissa lokakuun kaksi viimeistä viikkoa.

Kaarinan kaupungin yritysopastetaulut uudistuvat yksi kerrallaan. 

Pitkään hoitamatta olleille, vanhentuneita tietoja sisältäneille tauluille tehdään jatkossa vuosittainen rakenteiden kuntokartoitus, puhdistus ja nimien teippaus. Taulujen tiedoista ylläpidetään rekisteriä.

Kun toimintansa lopettaneiden tai muualle muuttaneiden yritysten nimet poistuvat päivityksen myötä, vapautuu tauluista toivottua tilaa myös uusille yrityksille,  

Työt suoritetaan kelirikkoajan ulkopuolella, jolloin maaperä on riittävän kova työn turvalliseen suorittamiseen ja asennuslämpötila on vähintään viis plusastetta.

Kaarinan Kehitys Oy valitsi yrittäjäyhdistys Krossin kehítys ry:n opastetaulujen ylläpitäjäksi tarjouskilpailun perusteella. Mahdollisista uusien taulujen pystyttämisestä päättää kaupungin tekninen osasto.

Kuva: Teippauksen yhteydessä taulut päivitetään kaupungin nykyiseen ilmeeseen.

McDonald’s avaa Kaarinan ensimmäisen ravintolansa loppuvuonna 2025 Krossin liikekeskittymään osoitteeseen Laasmäenkatu 3.

Ravintola palvelee asiakkaita ympäri vuorokauden ja tarjoaa pöytiintarjoilun, lasten leikkipaikan sekä autokaistan. Noin 500 m² kokoisessa ravintolassa on 100 asiakaspaikkaa.

Suomen McDonald’sin toimitusjohtaja Olli Johansson kertoo, että uusi ravintola vastaa kaarinalaisten toiveisiin ja täydentää ketjun tarjontaa Turun seudulla.

Kuva: Mäkkärin uusi toimipiste rakentuu Laasmäenkadulle.

Ford-merkkikorjaamona toimiva Kaarinan Autopalvelu Oy muuttaa Piispanristiltä Autoilijankadulle. Uudet tilat mahdollistavat myös toiminnan laajentamisen.

– Kaarinan Autopalvelu siirtyi maaliskuussa Wauhtipisteen omistukseen. Totesimme jo siinä vaiheessa, että korjaamo tarvitsee paremmat tilat, toimitusjohtaja Pasi Määttä kertoo. Hän on myös Turussa ja Raisiossa toimivien Wauhtipiste-korjaamojen operatiivinen johtaja.

– Melko pian myyntiin tulikin Autoilijankatu 24:ssä oleva kiinteistö. Katsoimme, että siitä saisi varsin toimivan korjaamon.

Määttä kertoo, että uusiin tiloihin tulee 14 nostinpaikkaa, kun Piispanristillä niitä on 12. Myös henkilökuntaa on tarkoitus lisätä 4–5 asentajalla. Vielä toistaiseksi Kaarinan Autopalvelu työllistää 12 ihmistä.

– Olemme myös panostamassa vahvasti hybridi- ja sähköautopuoleen ja koulutamme koko ajan henkilökuntaa sitä varten.

– Tehostamme myös yrityspuolen asiakkaiden palvelua, koska yrityksillä on paljon Ford-merkkisiä pakettiautoja. 

Korjaustoiminta uusissa tiloissa ­alkaa marraskuun 3. päivänä.

Black Box Training Group

Black Box Training Group Oy avasi viime syksynä Krossiin 600-neliöisen sisäampumaradan, jossa pääsee ampumaan ilman aikaisempaa kokemusta. Tiloissa olevalla toimintaradalla ammutaan enimmäkseen airsoft-tyyppisillä aseilla ja varsinaisella ampumaradalla aseet voivat olla kaikkea pistoolista jykevään rynnäkkökivääriin. Niko Laukkanen, yksi yrityksen neljästä osakkaasta, kertoo radalla kävijöitä olevan laidasta laitaan. Siellä käy esimerkiksi turvallisuusalojen ammattilaisia, reserviläisiä ja paljon myös tyky-­päivien viettäjiä.

Dobe

Dobe Oy hyvinvointivalmennukset.fi muutti helmikuussa Turusta Kaarinan Krossiin. Vuonna 2006 perustettu yritys tarjoaa monipuolista hyvinvointivalmennusta työyhteisöille ja yksittäisille ihmisille. Dobe on myös Neurosonic-rentoutusmenetelmän asiantuntija. Yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja Tuija Lehtinen kiteyttää, että hyvinvointivalmennuksen tarpeen taustalla on usein stressi. Valmennuksella voidaan kehittää stressinhallintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta, parantaa unenlaatua sekä ohjata terveellisiin ruokailu­tottu­muksiin.

Kivikoi

Nellie Inkinen perusti vuosi sitten Kivikoi-nimisen yrityksen, jolla hän markkinoi taidettaan. Inkisellä on Krossissa työtila, jossa hän tekee rakennusteollisuuden hukkamateriaaleista taidetta, installaatioita ja muotoilutuotteita. Osa teoksista on tilaustöitä. Usein teokset muistuttavat kivipintoja, joista heijastuvat ajan jättämät jäljet, kuluva kauneus ja ihmisen kosketus. Tänä vuonna Inkiseltä on tulossa kolme neljä näyttelyä, joista hän ilmoittaa kotisivuillaan. Hän tähtää taiteellaan myös kansainvälisille markkinoille.

Peimarin Kiinteistöpalvelut

Peimarin Kiinteistöpalvelut Oy muutti viime kesänä Piispanristiltä Krossiin. Ville Turta kertoo, että hänen yrityksensä tarjoaa isännöintipalveluja, joihin kuuluvat sekä hallinnolliset että tekniset isännöintipalvelut. Turta laskee, että vuonna 2021 perustettu Peimarin Kiinteistöpalvelut hallinnoi tällä hetkellä noin 50 talo- ja kiinteistöyhtiötä Kaarinassa ja ympäristökunnissa. Yritys työllistää tällä hetkellä kaksi isännöitsijää ja kiinteistösihteeri–kirjan­pitäjän. Krossin lisäksi yrityksellä on toinen toimipiste Sauvossa.

Saharogya

Saharogyia Finland Oy muutti Turusta Krossiin viime kesänä. Nelisen vuotta sitten perustettu yritys myy Saharogya-tuotemerkillä ayurveda-tuotteita, jotka pohjautuvat tuhansia vuosia vanhaan intialaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa erilaiset yrteistä ja kasveista valmistetut ravintolisät, eteeriset öljysekoitukset, yrttiteet ja saippuat. Jaana ja Päivö Eilu pyörittävät yritystään verkkokauppana. Sopimuksen mukaan Hallimestarinkadun toimipiste toimii tilattujen tuotteiden nouto­paikkana

Sendum

Sendum Oy on yksi Krossin alueen uusista yrityksistä. Vuonna 2023 perustettu yritys toimii teknokemian tuotteiden maahantuojana ja tukkurina. Sen edustaa esimerkiksi Tegra Staten ja H.B. Fullerin valmistamia tuotteita. Yrittäjät Pasi Nikkanen ja Jari Uuttu kertovat, että Sendumin valikoimiin kuuluu muun muassa paljon akryyli- ja liimamassoja sekä tiivistysvaahtoja, joita käyttävät erilaiset teollisuusalan yritykset. Suuri osa tuotteista sopii myös kodin remontteihin. Sendumin toimipiste Krossissa toimii myös varasto­myymälänä.

Turun Maanrakentajat

Turun Maanrakentajat Oy siirsi toimistonsa vuodenvaihteessa Pukkilan teollisuusalueelta Krossiin. Toimitusjohtaja Janne Schmandt kuvailee, että yritys on keskittynyt perusmaanrakentamiseen. Asiakkaita ovat pääosin kaupungit ja kunnat Varsinais-Suomessa. Tavanomaisista maanrakennustöistä eroavat huoltamoketjujen jakeluasemat, joiden toteuttamisessa yritys on toiminut pääurakoitsijana. Turun Maanrakentajat on perustettu vuonna 1987. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 10 henkeä. Kalustoon kuuluu kaivinkoneita ja kuorma-auto.

VTR Workwear Center

Työasusteisiin erikoistunut valtakunnallinen VTR Workwear Center -ketju avasi maaliskuussa uusimman myymälänsä Hallimestarinkadun varteen. Myymäläpäällikkö Niina Heino kuvailee, että yritys on erikoistunut erittäin laadukkaiden työvaatteiden ja -jalkineiden myyntiin. Päämerkkinä on tunnettu Blåkläder. Yritys tarjoaa myös painatuspalvelua ja työvaatteiden pesupalvelua. Yritysasiakkaille VTR Workwear Center räätälöi kullekin oman verkkokaupan, mutta myymälät ovat avoinna sekä yritysasiakkaille että yksittäisille kuluttajille. 

Yritystalous USKI

Marraskuussa Krossiin muuttanut Yritystalous USKI Oy on tilitoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen tavallista laajemman palveluvalikoiman. Kirjanpitoon liittyvien peruspalvelujen lisäksi asiakas saa halutessaan yritykselleen jopa ”talouspäällikön”, joka hoitaa kaikki talousasiat palkkojen maksusta budjetointiin ja verosuunnitteluun asti. Palvelu toimii myös englannin kielellä. Marianne Uski kertoo olevansa yksinyrittäjä, jolla on vankka kokemus alalta. Asiakkaita hänellä on eri puolilta Suomea Helsingin ja Rovaniemen väliltä.

Asiointi Krossin yrityksissä helpottui, kun Kaarinan uudet sisäiset K-linjat aloittivat liikennöinnin. Myös matka Auranlaakson suunnasta Krossiin taittuu entistä sutjakammin.

UUDET K2- ja K3-LINJAT ajetaan pikkubusseilla. Reitit lähtevät Kaarinan keskustasta ja kiertävät Kesämäen, Krossin ja Piispanristin alueiden kautta takaisin keskustaan. Autot lähtevät Kaarinan keskustasta puolen tunnin välein ja ajavat kahdeksikon muotoista reittiä, linja K2 myötäpäivään ja K3 vastapäivään. Reitit kulkevat Krossin läpi Krossinkatua ja Laasmäenkatua pitkin. Nyt samalla bussilla pääsee vaikkapa Piispanristiltä Krossiin ilman auton vaihtoa. 

Uudet linjat palvelevat sekä Krossin yritysten työntekijöitä että alueen yritysten asiakkaita. Ensimmäinen bussi lähtee Kaarinan keskustasta jo aamukuuden jälkeen, ja viimeinen vasta iltakahdeksan jälkeen. Autot ajavat myös lauantaisin aamuyhdeksästä iltapäiväkolmeen.

Auranlaaksosta suoraan Krossin läpi keskustaan

Matkustaminen K1-linjallakin Auranlaaksosta ja Littoisista Krossiin on entistä sujuvampaa ja nopeampaa. Bussi ajaa nyt Kaarinantietä Krossin läpi suoraan keskustaan eikä kierrä enää Kesämäen kautta. 

Myös odotusajat lyhenivät, kun bussit ajavat arkipäivien vilkkaimpina aikoina puolen tunnin välein. Autot liikennöivät linjalla myös lauantaisin, mutta rajoitetummin.

Kaupassakäynti onnistuu yhdellä matkalipulla 

Lippu on voimassa kaksi tuntia, jonka aikana voi vaihtaa vapaasti busseja. Nopea kaupassakäynti onnistuu siis vaikka kertamaksulla. Busseissa maksaminen on helppoa pankkikortilla. Lähimaksukortilla maksaen hinta on 3 euroa ja käteisellä 4 euroa.

Alle 15-vuotiaalle lapselle lipun hinnat ovat vastaavasti 1,50 ja 2 euroa. Maksavan matkustajan tai lastenvaunuissa lasta kuljettavan matkustajan kanssa kulkeva alle 7-vuotias lapsi ei tarvitse omaa matkalippua. Lastenvaunujen kuljettaja saa itsekin matkustaa maksutta Turun seudun joukkoliikenteessä.

Erilaisilla sarja- ja kausilipuilla kertahinnat ovat vielä edukkaampia. Niitä voi ostaa Föli-sovellutuksesta, lippuautomaateista, palvelupisteistä ja Föli-alueen R-kioskeista.

Täsmälliset aikataulut, lähimmän pysäkin sekä bussin sijainnin voit tarkistaa kännykälläsi osoitteesta reittiopas.foli.fi.

Ilmaisia bussikyytejä tulossa kolmeksi kuukaudeksi

KAARINA ALOITTAA KOLME kuukautta kestävän kokeilujakson, jonka aikana kaikissa kaupungin sisäisten K-linjojen busseissa saa matkustaa ilmaiseksi. Jakso alkaa todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella.

Maksuttomuudella Kaarina pyrkii tekemään linjauudistuksia tunnetuksi ja saamaan lisää matkustajia joukkoliikenteeseen. Kaupungilla on sitä varten 50 000 euron määräraha.

Yksittäiset kunnat eivät voi päättää lippujen hinnoista, mutta Turun joukkoliikennelautakunta antoi kokeilujaksolle siunauksensa syyskuun lopussa.